Maahanmuuttajanaisten kotoutuminen on koko Suomen etu

Mari Kousa-Kuusisto /

Minna Canthin kuva ja sitaatti "Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys."

Toimiva, vakaa yhteiskunta tarvitsee sen jokaista jäsentä. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että moni maahanmuuttajanainen ei pääse osaksi yhteiskuntaamme, vaan eristäytyy kielitaidottomana – ja mahdollisesti myös lukutaidottomana – kotiin.

Kuten Minna Canth jo aikanaan totesi, naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, vaan ihmiskunnan kysymys. Siksi on tärkeää miettiä, miten maahanmuuttajanaiset saataisiin paremmin osaksi kodin ulkopuolista yhteiskuntaa ja työelämään.

OECD: kotihoidontuki eristää maahanmuuttajanaiset kotiin

Viime syksynä julkaistun OECD:n raportin mukaan Suomen pitää panostaa maahanmuuttajanaisten ja -lapsien kotoutumiseen. Näin heille annettaisiin mahdollisuus antaa oma panoksensa suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Maahanmuuttajien työllisyysaste on matalampi kuin kantaväestön, ja OECD nosti raportissaan esille kotihoidontuen vaikutuksen. Äidit eivät opi kieltä, eivät tutustu suomalaiseen yhteiskuntaan, eivät työllisty, koska kotihoidontuki sitoo heidät vuosikausiksi kotiin.

Kun äidit eivät pääse osaksi yhteiskuntaamme, vaikutukset lapsiin ovat usein negatiiviset. Jos äiti ei opi kieltä, se voi vaikuttaa haitallisesti myös lasten kielenoppimiseen ja koulutiehen. Tämä on jälleen yksi syy siihen, miksi seuraavan hallituksen on toteutettava perhevapaauudistus, jossa erityisesti kotihoidontuen asemaa on tarkasteltava hyvin kriittisesti.

Kielenoppiminen on kotoutumisen avain

Lukutaidottomuus eristää ihmisen todella tehokkaasti kirjalliseen viestintään perustuvasta yhteiskunnastamme. Arvostan erityisesti kolmannen sektorin lukutaitotyötä. Esimerkiksi Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset opettavat maahanmuuttajanaisille suomea ja ruotsia sekä lukutaidottomille lukemisen alkeita. Turussa ja Kaarinassa opetuskoti Mustikka tekee hienoa työtä tarjoamalla kohtaamispaikan maahanmuuttajanaisille, kielenopetusta ja palveluohjausta.

Olisi tärkeää löytää tapoja kielenoppimisen ja työkokemuksen kartuttamisen yhdistämiseksi, sitä OECD:kin raportissaan suosittelee. Kannattaa myös muistaa, että suurin osa maahanmuuttajista on nuoria, työhaluisia ja työkykyisiä. Keskimäärin he hakevat töitä jopa innokkaammin kuin suomalaistaustaiset työttömät. Tämä innokkuus kannattaisi palkita, ja kokeilla erilaisia reiluja tapoja edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Yksi esimerkki on työ- ja elinkeinoministeriön SIB-hanke, jossa työllistymistä nopeutetaan yhdistämällä yritykset ja työntekijät, jolloin mm. kotoutumiskoulutus räätälöidään tulevan työpaikan tarpeiden mukaan. Lisää tällaista tarvitaan – ja näiden kokeilujen perusteella on luotava pysyvät mallit työllistymisen edistämiseksi. Sen eteen haluan eduskunnassa työskennellä.


Kuvalähde: Flickr/Kuopion kulttuurihistoriallinen museo


0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *