Kohti kannattavaa ja kannustavaa pienyrittäjyyttä

Mari Kousa-Kuusisto /

Lähikuva ompelijan käsistä, työvälineistä ja vihreästä kankaasta.

Pienyritykset tulevat tulevaisuudessa työllistämään valtavan määrän ihmisiä. Esimerkiksi vuosina 2001–2016 uusia työpaikkoja syntyi Suomessa eniten juuri pieniin, alle 10 hengen yrityksiin. Samalla työpaikat suuryrityksissä jopa vähenivät (Pk-yritysbarometri 2/2018). Tulevaisuuden työ tehdään pienissä yrityksissä, joten työllisyyttä parantavat toimet kannattaa kohdistaa siksi juuri pieniin yrityksiin.

Vanhemmuuden kustannukset jaettava tasaisemmin

Vanhemmuuden kustannuksia on tasattava. On laskettu, että yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 10 000 euroa, senkin jälkeen kun äidin työnantajalle vuodesta 2017 lähtien maksettava 2 500 euron kertakorvaus otetaan huomioon. Kustannusten maksattaminen vain äidin työnantajalla on epäreilua ja huonontaa naisten työmarkkina-asemaa. Kyse on etenkin pienyrityksissä todella isoista summista. Siksi vastuu kustannuksista on jaettava tasaisemmin. Yksinkertaisimmin tämä onnistuisi siten, että kaikki työnantajat maksaisivat maksua yhteiseen pottiin, josta nämä kulut maksettaisiin. Näin vanhemmuuden kulut jakaantuisivat kaikille työnantajille, ja erityisesti nuorten naisten palkkaaminen olisi nykyistä houkuttelevampaa.

Kannan myös huolta yrittäjä-äitien ja -isien mahdollisuudesta itse pitää perhevapaita. Suomen Yrittäjien jäsenkyselyn mukaan vain noin puolet yrittäjistä on pystynyt pitämään perhevapaata lapsen syntymän yhteydessä. Järjestelmään on saatava lisää joustoa, jotta myös yrittäjien lasten tasa-arvoinen oikeus olla vanhempiensa kanssa ensimmäisinä elinvuosinaan toteutuisi.

Paikallista sopimista työntekijän ja työnantajan parhaaksi

Uusien työpaikkojen syntymistä mikroyrityksiin eli alle kymmenen hengen yrityksiin on edistettävä. Toimiva keino tähän olisi työnantajamaksujen poistaminen ensimmäisen työntekijän osalta ensimmäisen työvuoden ajaksi. Kannatan myös lämpimästi paikallisen sopimisen lisäämistä. Se ei ole sanelua, vaan yhdessä tekemistä ja edellyttää molemminpuolista luottamusta työpaikoilla. Uskon, että yrityksissä voidaan yhdessä sopimalla löytää ratkaisuja, joissa yhdistyvät yrityksen toiminnan tehokkuuden ja työntekijöiden tarpeiden kannalta hyvät toimintatavat.

Yksi toimiva keino lisätä etenkin pienten yritysten kasvuhalukkuutta voisi olla arvonlisäveron alarajan nostaminen nykyisestä 10 000 eurosta esimerkiksi 50 000 euroon. VATT:n tutkimuksen mukaan nykyinen alaraja vaikuttaa haitallisesti yritysten kasvuun, kun yritykset välttävät arvonlisäveron alarajan ylittämistä vuodesta toiseen. Yritykset siis vähentävät myyntiään, jottei raja ylittyisi. Arvonlisäveron alarajan nostaminen olisi myös tasa-arvoteko, sillä monet näistä yrityksistä ovat yhden naisen pienyrityksiä esimerkiksi käsityöalalla. Alarajan nostaminen parantaisi siten etenkin naisyrittäjien asemaa.


Kuvalähde: Unsplash


0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *