Pakolaiskiintiötä on suurennettava ja kotoutukseen saatava suunnitelmallisuutta

Mari Kousa-Kuusisto /

Kaksi syyrialaista naista takaapäin kuvattuna

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Pakolaisista 84 % oleskelee tällä hetkellä teollisuusmaiden ulkopuolella köyhissä ja kehittyvissä maissa. YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmä on hallittu, kestävä ja toimiva tapa auttaa näitä hädänalaisia ihmisiä. Tämän pakolaiskiintiön avulla Suomi auttaa juuri eniten apua tarvitsevia uuden elämän alkuun, sillä tulijoiden suojelun tarve arvioidaan lähtömaassa ennen heidän saapumistaan Suomeen.

Eduskunnan päättämä vuotuinen pakolaiskiintiö on vuodesta 2001 ollut 750 henkilöä. Vuosina 2014–2015 pakolaiskiintiötä nostettiin 1050 henkilöön Syyrian kriisin vuoksi. Tämän jälkeen se laskettiin takaisin 750 henkilöön, vaikka monet maailman humanitaarisista kriiseistä ovat syventyneet ja Syyrian tilanne pahentunut. Määrä on pieni, kun sitä verrataan esimerkiksi Ruotsin vuotuiseen pakolaiskiintiöön, joka on 5000. Suomella on vauraana länsimaana varaa vastaanottaa nykyistä enemmän kiintiöpakolaisia pakolaisleireiltä ja tarjota näille ihmisille hyvän elämän mahdollisuus. Suomen pakolaiskiintiön tulisi kuvastaa maailman tämän hetkistä pakolaistilannetta.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ei saa enää heikentää

Pakolaiskiintiöiden nostamisen lisäksi turvapaikanhakijoiden kohtelu kaipaa muutosta. Suomeen tuli vuosina 2015–2016 noin 35 000 turvapaikanhakijaa, joiden hakemuksista tuhansia on edelleen käsittelyprosesseissa. Globaalin kehityksen seurauksena turvapaikanhakijoiden määrät tulevat nousemaan tulevaisuudessa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty valtavasti viime vuosien aikana, muun muassa rajoittamalla oikeusavun saantia sekä lyhentämällä kielteisten päätösten valitusaikaa, mutta onneksi asiaan tehtiin parannuksia vuonna 2018. Riittämättömät resurssit sekä virheet käsittelyn aikana venyttävät prosesseja ja lisäävät kustannuksia. Käsittelyresurssien puutteessa on myös vaikeampi varmistaa hakemusten laadukas ja oikeudenmukainen käsittely.

Epävarmuus estää kotoutumisen

Suomen kielen taito on työllistymisen ja opiskeluiden ehdoton edellytys. Monella turvapaikanhakijalla on kuitenkin traumatausta, jolloin oppiminen ei ole mahdollista ennen terapiaa ja elämän vakautumista. Pahimmassa tapauksessa lähes neljä vuotta kestävä turvapaikanhakuprosessi aiheuttaa lisäahdistusta. Myös kotiin palaaminen on aina hankalampaa, mitä pidemmäksi poissaolo venyy. Prosessit on saatava lyhyemmiksi, sillä tällainen pitkittynyt epävarmuus heikentää yhteiskuntaan sopeutumista ja on inhimillisesti katsoen väärin.


Kuvalähde: Pixabay


0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *